Usein kysytyt kysymykset

Lyhytterapia on tarkoitettu nimensä mukaisesti lyhytaikaiseen terapiaan. Lyhytterapian jakso kestää yleensä 5-20 käyntikertaa, sillä lyhytterapeuttiset työkalut on kehitetty niin tehokkaiksi, että niillä on mahdollista saavuttaa nopeitakin tuloksia. 

Viiden käynnin jaksoa suosittelen tutuille asiakkaille ylläpitohoitona ja 10 kerran käyntijaksoa uuden haasteen käsittelyä varten. Uusille asiakkaille suosittelen 15-20 käynnin hoitojaksoa, sillä taustatekijöiden kartoitukseen menee alussa oma aikansa, ennen kuin päästään harjoittelemaan uusia taitoja. Lyhytterapian rajallinen aikajänne myös ohjaa asiakasta tekemään muutoksia nopeasti ja viemään opitut asiat heti käytäntöön.

 Lyhytterapian rajallinen aikajänne myös ohjaa asiakasta tekemään muutoksia nopeasti ja viemään opitut asiat heti käytäntöön. Tämä toki edellyttää, että asiakkaalla on riittävästi aikaa sekä voimavaroja panostaa intensiiviseen terapiaan sekä kotona tehtäviin pieniin harjoituksiin. Tapaamiset on yleensä kerran viikossa, mutta muunlaisestakin syklistä voidaan sopia.

Terapian alussa määritetään 1-2 tavoitetta, joiden ympärillä jakson aikana työskennellään. Lyhytterapeuttisia jaksoja voi ottaa myöhemmin lisää, mutta olisi hyvä pitää jaksojen välillä hiukan taukoa, jonka aikana itse harjoittelee uusia työkaluja arjessa. 

Etäterapia on etänä toteutettavaa yksilöterapiaa. Voit osallistua terapiaan etänä mistä paikasta tahansa, kunhan tila on rauhallinen, yksityinen ja vailla ylimääräisiä häiriötekijöitä. Tarvitset etäterapiaa varten kamerallisen tietokoneen ja nettiyhteyden. Etäterapiaa varten lähetän sinulle sähköisen linkin, jota painamalla pääset osallistumaan tapaamiseen sovittuna ajankohtana. 

Käytän tapaamisissa sovelluksina joko Teamsia, Google Meetsiä tai Zoomia. Lähetän näihin liittyen tarkemmat ohjeet ensimmäistä tapaamista sovittaessamme. Jos sinulla ei ole tietokonetta, voidaan keskustelu käydä tarpeen mukaan myös kamerallisella Watsupp- tai Facebook-puhelulla. Etäterapia säästää sinulta matkustamiseen menevän ajan ja mahdollistaa keskustelun esim. turvallisessa kotiympäristössäsi. 

⦁ Kognitiivisessa terapiassa terapeutti ei ole vain hiljaa ja kuuntele, vaan osallistuu aktiivisesti myös vuoropuheluun, haastaa asiakkaan näkemyksiä ja uskomuksia sekä kannustaa näkemään asiat uudella positiivisemmalla tavalla.

⦁ Terapeutti ei myöskään anna valmiita vastauksia, vaan auttaa erilaisten kysymysten avulla asiakasta itseään löytämään oikeat vastaukset, sillä asiakas tuntee parhaiten itsensä.

⦁ Terapiassa ei vain puhuta, vaan tehdään myös erilaisia harjoituksia ja kotitehtäviä.

Onnellinen ja elinvoimainen elämä edellyttää, että toimimme kokonaisuutena tasapainoisesti, minkä vuoksi mielen valmentaminen on yhtä tärkeää kuin kehon treenaaminen. Siitä huolimatta kuntosalilla käyminen tuntuu monille vieläkin ainoalta tavalta pitää itsestään huolta ja mielen systemaattinen huoltaminen usein unohdetaan. Mitä enemmän valmennamme mieltämme, sitä helpompi meidän on olla onnellisia, sitä paremmin pystymme suhtautumaan elämän väistämättömiin vastoinkäymisiin ja sitä rohkeammin uskallamme elää omannäköistä elämää. Kun olemme onnellisempia, nautimme enemmän elämästämme, ihmissuhteemme toimivat paremmin ja menestymme elämässämme todennäköisemmin.

Terapiaan kannattaa hakeutua, ennen kuin oma vointi on jo todella tukala. Silloin sinulla on myös vielä voimavaroja käydä terapiassa, prosessoida ongelmia, energiaa löytää ratkaisuja ja hyödyntää työkaluja. Ennakoi ja hakeudu terapiaan siis hyvissä ajoin. Apua saa ja kannattaa hakea! Et ole yksin!

Voit hakeutua terapiaan milloin vain, mutta mitä nopeammin oireiden alettua aloitat terapian, sitä helpompi on yleensä vaikuttaa ongelmaan, koska vahingolliset toimintatavat eivät ole ehtineet pinttyä arkeen. 

Koska terapiajakson aikana tehdään kotona pieniä välitehtäviä, olisi myös hyvä, että sinulla olisi riittävästi aikaa, motivaatiota ja voimavaroja. Terapiassa kuitenkin edetään asiakkaan resurssien mukaisesti.

Terapia alkaa alkukartoituksella, jossa tutustutaan asiakkaan nykytilanteeseen, haasteisiin ja niiden vaikutuksiin arjessa. Alkukartoituksen jälkeen terapialle asetetaan tavoitteet ja mietitään yhdessä tarvittavat askeleet, taidot sekä taklattavat esteet, joiden parissa terapian aikana työskennellään. Alussa arvioidaan myös asiakkaan menneisyyden tapahtumien vaikutuksia nykyhetkeen ja pohditaan, miten niitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden tavoitteisiin pääsemiseksi. 

Asiakas saa jokaisen terapiakäynnin jälkeen pienimuotoisia kotitehtäviä, joiden avulla tutkitaan asiakkaan nykyisiä uskomuksia, ajatusansoja sekä muita muutoksen esteitä ja kokeillaan erilaisia työkaluja uudenlaisen ajattelun sekä toiminnan aktivoimiseksi. Lopussa käydään läpi, mitä terapiamatkan aikana ollaan opittu, mitä työkaluja voidaan hyödyntää jatkossa ja miten varaudutaan mahdollisiin takapakkeihin.  

Sinä saat itse päättää, että mistä asioista haluat puhua ja millä syvyydellä tai laajuudella. 

Toki on hyvä aina miettiä, että minkä vuoksi jostain asiasta puhuminen tuntuu vaikealta. Usein juuri tämä menneisyyden asia on se, mikä on jäänyt käsittelemättä ja sen vuoksi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia vielä tänä päivänäkin. Taustalla voi olla pelko siitä, että asian esiin nostaminen nostaa vaikeat ja piilotetut tunteet pintaan, etkä pysty hallitsemaan niitä. Siinä minä olen sinun tukenasi. Tai pelkäätkö, että minä terapeuttina tuomitsen ja arvostelen sinua tapahtuneen johdosta?

Itse pyrin terapeuttina luomaan niin turvallisen ja luotettavan ilmapiirin, jotta asiakas uskaltaisi avautua niistä kaikkein kipeimmistäkin asioista, mutta kunnioitan tässä myös asiakkaan omaa tahtoa ja rajoja. Saat puhua niistä asioista, joiden avaamiseen olet itse valmis.

Arki voi joskus viedä mukanaan, minkä vuoksi voi olla vaikea löytää aikaa terapiaan kuuluville kotitehtäville. Yksittäisten tehtävien tekemättä jättäminen ei terapiankulkua estä, mutta terapiasta saa parhaimman hyödyn, jos kotitehtävät hoitaa myös ajallaan, sillä ne on tarkoituksella valittu juuri siihen hetkeen sopiviksi. Kotitehtävien tekeminen pakottaa asiakkaan työskentelemään mielensä parissa terapiaistuntojen välissä ja kiihdyttää näin myös muutosprosessia.

Jos asiakas ei toistuvasti ehdi tekemään kotitehtäviä, voi se kieliä siitä, että kotitehtäviä on liikaa suhteessa arjen vapaa-aikaan, jolloin tehtävien määrää voidaan pienentää, tai asiakas ei ole motivoitunut työskentelemään tehtävien parissa terapian edellyttämällä tavalla. Tällöin kannattaa yhdessä keskustella, onko aika terapialle otollinen vai kannattaisiko terapia aloittaa vasta myöhemmin, kun muut kiireet hellittävät.  

Et tarvitse lyhytterapiaan lääkärin lähetettä.

Valitettavasti lyhytterapian käynneistä ei ole mahdollista saada KELA-korvausta, jota myönnetään vain pitkiin (1-3 vuoden kestäviin) psykoterapioihin. Tämän vuoksi en vastaanota lainkaan KELA-asiakkaita. 

Kyllä, voit käydä lyhytterapiassa, vaikka sinulla olisi päihdeongelma. Terapiatapaami-seen ei kuitenkaan saa tulla päihtyneenä tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena. 

(KELA:n tukemaa psykoterapiaa sen sijaan ei myönnetä päihde- ja huumeongelmien kanssa kamppaileville henkilöille.)

Asiakkaiden kanssa käytyjä keskusteluja ei tallenneta mihinkään järjestelmään, josta joku ulkopuolinen taho voisi ne hakkeroida. Terapian muistiinpanot tuhotaan tietoturvallisesti terapian päättymisen jälkeen, eikä niissä ole mitään henkilöä yksilöiviä arkaluontoisia tietoja. Myös käydyt keskustelut ovat 100% luottamuksellisia.