Pitkä vai lyhytterapia?

25.03.2024

On hienoa huomata, kuinka stigma terapiaa kohtaan on alkanut Suomessa laimenemaan ja yhä useampi kertoo myös julkisesti omasta terapiamatkastaan. Terapia ei ole enää vain suljetulle osastolle joutuneiden potilaiden hoitokeino, vaan oman mielen hyvinvoinnista kiinnostuneiden ihmisten keino valmentaa itseään vastoinkäymisten varalle ja löytää oman onnen avaimet kohti tasapainoista tulevaisuutta.

Stigman hellittäminen näkyy myös terapia-asiakkaiden määrän lisääntymisenä, mikä on ruuhkauttanut Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuvien henkilöiden jonotusta. Tämän vuoksi yhä useammat lääkärit suosittelevat kokeilemaan terapiaa ensin lyhytterapian kautta.

Käsittelen tässä artikkelissa tarkemmin lyhyen ja pitkän, Kelan tukeman, terapian eroavaisuuksia, jotta sinun olisi helpompi arvioida, voisiko lyhytterapia olla vaihtoehto myös sinulle. Toki pitkää terapiaa voi kukin käydä myös ilman Kelan kuntoutustukea, mutta usein asiakkaat aloittavat pitkän monivuotisen terapian vain, jos saavat siihen Kelan tukea. Psykoterapeutin antamaan lyhytpsykoterapiaan on myös mahdollista hakea Kelan tukea, mutta tarkastelen tässä nimenomaan ei Kela-tuettua lyhytterapiapalvelua.

Mitä on pitkä ja lyhytterapia?

Pitkä terapia tarkoittaa yleensä 1-3 vuoden terapiajaksoa, johon henkilö on yleensä hakenut ja saanut Kelan myöntämän kuntoutustuen. Näin ollen terapia-asiakas saa maksamastaan terapiakäynnistä Kelalta osan maksuista takaisin.

Lyhytterapia tarkoittaa yleensä 1-6 kuukauden terapiajaksoa, jonka aikana henkilön kanssa keskitytään ratkomaan 1-3 arjen ongelmaa. Lyhytterapiaan ei yleensä haeta tai saada Kelan kuntoutustukea, ellei terapeutti ole psykoterapeutti.

Terapiaan hakeutuminen

Pitkään KELA-terapiaan päästäkseen tulee henkilön hakea Kelan kuntoutustukea. Hakemuksen laatiminen edellyttää, että asiakas on ensin saanut sairaudelleen psykiatrin/muun lääkärin tekemän diagnoosin ja psykiatrin kirjoittaman lähetteen eli B-lausunnon, jossa todetaan, että henkilö on pitkään terapiaan soveltuva henkilö.

Kuntoutuspsykoterapia voi alkaa vasta sen jälkeen, kun asiakas on saanut asianmukaista hoitoa vähintään kolme kuukautta diagnoosin tekemisen jälkeen. Monesti asiakkaat ovat esimerkiksi ensiksi hakeutuneet työterveyslääkärille, joka on ohjannut asiakkaan työpsykologille, joka on ohjannut asiakkaan psykiatrille. Vain psykiatri voi kirjoittaa B-lausunnon kuntoutushakemusta varten.

Tämän jälkeen lausunto tulee lähettää Kelalle kuntoutuspsykoterapia-hakemuksen kanssa ja odottaa Kelan tekemää päätöstä. Hakemuksen yhteydessä tulee myös ilmoittaa sopiva Kela-terapeutti, joka pystyy ottamaan henkilön asiakkaakseen. Joskus vapautuvia aikoja voi joutua jonottamaan pitkäänkin. Psykoterapeutti ei ole yleensä sama henkilö kuin lausunnon kirjoittanut psykiatri. Kelan päätökseen voi mennä 4-5- viikkoa. Kuntoutuspsykoterapiaa haetaan ja saadaan yleensä vuosi kerrallaan, joten terapian pitkittyessä tulee Kelan tukea hakea joka vuosi erikseen.

Koska Kelan hakemusprosessi vie paljon aikaa ja vapaita KELA-psykoterapeutteja voi olla vaikea löytää, suositellaan akuuttia tukea tarvitseville usein lyhytterapiaa. Lyhytterapiaan hakeutuessa ei tarvitse psykiatrin lähetettä, vaan henkilö voi suoraan varata ajan sopivalle lyhytterapeutille. Vapaita lyhytterapeutteja on helpompi löytää, kuin pitkää terapiaa tarjoavia psykoterapeutteja, joiden vapautumista voi joutua odottamaan 1-6 kuukautta. Lyhytterapian kustannukset asiakas hoitaa yleensä kokonaisuudessaan itse, ellei maksajana toimi esim. vakuutusyhtiö tai työnantaja.

Sitoutuminen

Pitkässä Kelan kuntoutuspsykoterapiassa asiakkaan odotetaan sitoutuvan terapiaan 1-3 vuodeksi. Tapaamiset ovat yleensä kerran viikossa. Lyhytterapiassa asiakkaan tarvitsee sitoutua yleensä 1-6 kuukaudeksi kerrallaan. Tapaamiset voidaan sopia asiakkaan aikataulujen ja tarpeen mukaan 1-3 viikon välein. Lyhytterapian jaksoja voi ottaa lisää myöhemminkin, mutta yleensä olisi hyvä pitää jaksojen välissä hiukan taukoa, jonka aikana asiakas treenaa uusia työkaluja itsenäisesti.

Nopeus

Kuten yllä kerrottiin, eroavat pitkä ja lyhytterapia siinä, kuinka nopeasti se voidaan aloittaa. Näillä terapiamuodoilla on myös erilainen tahti käsiteltävien teemojen, avautumisen ja tuloksien suhteen. Koska lyhytterapiassa tapaamiskertoja on yhdessä jaksossa yleensä vain 5-20, tarkoittaa tämä sitä, että käsiteltäviä teemoja valitaan kerralla yleensä 1-3. Näiden osalta asetetaan myös selkeät tavoitteet, joita kohti terapiassa aktiivisesti työskennellään. Lyhytterapiassa tavoitellaan nopeita tuloksia, mikä myös edellyttää sitä, että asiakkaalla on riittävästi energiaa intensiiviseen terapiaan ja halukkuutta käsitellä kipeitäkin asioita. Koska aikataulu on rajattu, tulee asiakkaan uskaltaa avautua nopeasti terapian alettua. Näin päästään nopeasti käsittelemään ongelmien taustalla olevia kipeitä asioita ja etsimään niihin ratkaisuja.

Jos asiakkaan on vaikea avautua ja kertoa terapeutille omista henkilökohtaisista asioista, voi silloin pitkä terapia olla parempi vaihtoehto, koska silloin asiakkaalla on myös enemmän aikaa rakentaa luottamussuhdetta, jota avautuminen yleensä edellyttää. Pitkässä terapiassa ei myöskään tavoitella niin nopeita tuloksia ja muutoksia, koska aikajänne on pidempi, jolloin etenemistahti on myös verkkaisempi. Joskus tämä pitkä aikajänne johtaa myös siihen, että asiakas (ja terapeutti) avautuu muutoksille vasta, kun terapia on lähempänä päättymistä eli 1-3 vuoden päästä aloituksesta, koska "vielä ei tarvitse minkään muuttua, koska aikaa muutokselle on vielä, kun terapia jatkuu". Lyhytterapiassa tällaista mahdollisuutta ei yleensä ole, minkä takia paine terapian vaikutuksille on kovempi, minkä vuoksi myös yleensä muutokset ajattelussa, tunteissa ja käyttäytymisessä alkavat näkyä nopeammin.

Kotitehtävät

Kognitiivisessa lyhytterapiassa annetaan yleensä myös pieniä kotitehtäviä, jotta ajatustyöskentely pysyy yllä terapiatapaamisten välissä ja muutosprosessi entisestään nopeutuu. Pitkässä terapiassa ei yleensä anneta kotitehtäviä, vaan mahdollisia harjoituksia tehdään tapaamisten aikana. Tässä saattaa kuitenkin olla terapiasuuntaus- ja terapeuttikohtaisia eroavaisuuksia.

Fokus

Koska lyhytterapia on hyvin ratkaisukeskeistä, on pääfokus yleensä nykyhetken ja tulevaisuuden tarkastelussa ja ratkaisujen löytämisessä. Menneisyyttä ja sen vaikutuksia nykyhetkeen saatetaan tarkastella noin puolet terapian kestosta. Tämä eroaa pitkästä terapiasta, jossa saatetaan käyttää rutkasti aikaa menneisyyden ongelmien selvittämiseen ja mahdollisten syy-seuraussuhteiden löytämiseen. Joillekin asiakkailla tämä saattaa olla hyvin tärkeää, jolloin juurisyiden löytäminen ja ymmärtäminen vasta avaa ovet menneisyyden hyväksymiselle ja tulevaisuuden muutokselle. Toisaalta jos menneisyyden käsittelyyn jää liikaa kiinni, voi se myös estää asiakasta elämästä tämän päivän elämää ja ratkomasta menneisyydessä syntyneitä ongelmia. Mielenterveyden ongelmissa kun voi joskus olla hyvin vaikea saada täydellistä vastausta siihen, miksi jokin ongelma on alunperin syntynyt. Jos taustalla ei ole selkeää traumatapahtumaa, on vain hyviä arvauksia siitä, mikä jatkuvan pahan olon on aiheuttanut.

Päihdeongelma

Monille päihdeongelmaisille saattaa tulla yllätyksenä, ettei Kela myönnä kuntoutustukea päihdeongelmista kärsiville henkilöille. Lyhytterapiaan sen sijaan voi hakeutua, vaikka kärsisi päihdeongelmista. Toki terapiakäynneille tulee osallistua päihteettömänä, jotta asioiden käsitteleminen on mahdollista.

Hinta

Vaikka lyhytterapia on usein asiakkaalle kalliimpaa kertakäyntihintoja vertailtaessa (jos hän ei saa siihen Kela-tukea), voi teho kuitenkin olla yhtä hyvä, vaikka terapiaan käytetään eri määrä aikaa. Pitkä terapia voikin maksaa asiakkaalle lopuksi enemmän, kun hänen tulee maksaa ja käydä terapiassa pidempään tulosten saavuttamiseksi (katso tarkempi hintavertailu täältä). Sen vuoksi ei kannata katsoa vertailussa pelkkää hintaa, vaan sitä, miten nopeasti toivoo terapiasta tuloksia aikaan. Omasta tilanteesta riippuen voi lyhytterapia olla oivallinen vaihtoehto omien solmukohtien avaamiseen, eikä aina pitkää terapiaa tarvita.

Auttoiko tämä vertailu sinua tekemään päätöksen siitä, kumpi terapiamuoto voisi olla sinulle nyt sopivampi? 

Mikäli haluat kokeilla lyhytterapiaa, autan sinua mielelläni!

❤️Erja